EtusivuLaboratoriokäsikirjaTiedotteetTilauksetLähetteetMuut palvelutLaatuYhteystiedotTervetuloa asiakkaaksiKuluttajille

Parathormoni (Intakti)

fP-PTH          KL 4560

Akkreditoitu menetelmä.

Indikaatiot

Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden erotusdiagnostiikka. Sopii käytettäväksi myös munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Kasvaimen paikantaminen selektiivisistä kaulalaskimon näytteistä.

Potilaan esivalmistelu

Potilas paastoaa vähintään 10 tuntia.

Näyte

1 ml paastoplasmaa (EDTA).  Näyte otetaan aamulla klo 7 - 10. Näytteenotto ja sentrifugointi kylmässä on tärkeää näytteen säilyvyyden kannalta. Verinäytteenottoputki tulee täyttää merkkiin asti, sillä ylimääräinen EDTA häiritsee määritystä ja alentaa tulosta. Plasma erotellaan solujen päältä muoviputkeen.

Säilytys ja lähetys

Näyte säilyy jääkaapissa vuorokauden. Lähetys kylmälähetyksenä, jos näyte on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

CMIA (Chemiluminescent Microparticle Immunoassay)
Menetelmä mittaa intaktin PTH-molekyylin.

Tekotiheys

Ma-pe

Vastausaika (arkipäivää)

Samana päivänä

Viitearvot

15 - 65 ng/l

Tulkinta

Parathormoniarvot on suhteutettava seerumin kalsiumpitoisuuteen. Primaarisessa hyperparatyreoosissa PTH-pitoisuus on korkea kalsiumpitoisuuteen verrattuna. Hyperkalsemiassa, jota esiintyy sarkoidoosissa, myeloomassa, luuston etäispesäkkeissä ja D-vitamiinimyrkytyksessä, PTH on yleensä alentunut. Munuaiskivitaudissa on noin 1/3:lla potilaista kiihtynyt kalsiumeritys, normaali seerumin kalsiumpitoisuus ja lievästi kohonnut PTH-pitoisuus. Intakti PTH ei yleensä lisäänny munuaistaudeissa, ellei samanaikaisesti ole kysymys sekundaarisesta hyperparatyreoosista. Dialyysipotilailla intakti PTH kohoaa yleensä lievästi yli viitevälin, mutta ei yhtä paljon kuin esim. PTH:n keskimolekyylifragmentit (PTH-MM). Lisäkilpirauhasen toiminnan selvittämiseksi voidaan munuaistautipotilaan S -Ca-pitoisuus nostaa normaaliksi Ca-infuusion avulla, jolloin PTH-pitoisuus normalisoituu, ellei kyseessä ole primaarinen hyperparatyreoosi.
Sekundaarista hyperparatyreoosia ei voi päätellä suoraan kalsidiolipitoisuudesta, mutta ilmeisesti PTH:n sekundaarisen kohoamisen estoon tarvitaan riittävä kalsidiolipitoisuus. Suomalaisten aineistojen mukaan se on noin 40-50 nmol/l. (Katso myös S -D-25, KL 1220). Nuorilla seerumin fosfaatti säätelee parathormonia enemmän kuin D-vitamiini. Toisaalta parathormonitasoissa on todettavissa iän myötä nousevat keskipitoisuudet.
Hypoparatyreoosi on usein seurauksena kilpirauhasleikkauksesta, jonka yhteydessä on erehdyksessä poistettu lisäkilpirauhaset.

Tiedustelut

sairaalakemisti Heidi Nousiainen
heidi.nousiainen@medix.fi
Päivitetty: 08.03.2016
Lähetä palautetta | Avoimet työpaikatKaikki oikeudet pidätetään, Copyright © Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 2017