|
|
Parathormoni (Intakti) | | Akkreditoitu menetelmä. | IndikaatiotKalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden erotusdiagnostiikka. Sopii käytettäväksi myös munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Kasvaimen paikantaminen selektiivisistä kaulalaskimon näytteistä. | Potilaan esivalmisteluPotilas paastoaa vähintään 10 tuntia. | Näyte1 ml paastoplasmaa (EDTA). Näyte otetaan aamulla klo 7 - 10. Näytteenotto ja sentrifugointi kylmässä on tärkeää näytteen säilyvyyden kannalta. Verinäytteenottoputki tulee täyttää merkkiin asti, sillä ylimääräinen EDTA häiritsee määritystä ja alentaa tulosta. Plasma erotellaan solujen päältä muoviputkeen. | Säilytys ja lähetysNäyte säilyy jääkaapissa vuorokauden. Lähetys kylmälähetyksenä, jos näyte on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna ja lähetys pakastettuna.
| MenetelmäCMIA (Chemiluminescent Microparticle Immunoassay)
Menetelmä mittaa intaktin PTH-molekyylin.
| TekotiheysMa-pe
| Vastausaika (arkipäivää)Samana päivänä
| Viitearvot15 - 65 ng/l | TulkintaParathormoniarvot on suhteutettava seerumin kalsiumpitoisuuteen. Primaarisessa hyperparatyreoosissa PTH-pitoisuus on korkea kalsiumpitoisuuteen verrattuna. Hyperkalsemiassa, jota esiintyy sarkoidoosissa, myeloomassa, luuston etäispesäkkeissä ja D-vitamiinimyrkytyksessä, PTH on yleensä alentunut. Munuaiskivitaudissa on noin 1/3:lla potilaista kiihtynyt kalsiumeritys, normaali seerumin kalsiumpitoisuus ja lievästi kohonnut PTH-pitoisuus. Intakti PTH ei yleensä lisäänny munuaistaudeissa, ellei samanaikaisesti ole kysymys sekundaarisesta hyperparatyreoosista. Dialyysipotilailla intakti PTH kohoaa yleensä lievästi yli viitevälin, mutta ei yhtä paljon kuin esim. PTH:n keskimolekyylifragmentit (PTH-MM). Lisäkilpirauhasen toiminnan selvittämiseksi voidaan munuaistautipotilaan S -Ca-pitoisuus nostaa normaaliksi Ca-infuusion avulla, jolloin PTH-pitoisuus normalisoituu, ellei kyseessä ole primaarinen hyperparatyreoosi.
Sekundaarista hyperparatyreoosia ei voi päätellä suoraan kalsidiolipitoisuudesta, mutta ilmeisesti PTH:n sekundaarisen kohoamisen estoon tarvitaan riittävä kalsidiolipitoisuus. Suomalaisten aineistojen mukaan se on noin 40-50 nmol/l. (Katso myös S -D-25, KL 1220). Nuorilla seerumin fosfaatti säätelee parathormonia enemmän kuin D-vitamiini. Toisaalta parathormonitasoissa on todettavissa iän myötä nousevat keskipitoisuudet.
Hypoparatyreoosi on usein seurauksena kilpirauhasleikkauksesta, jonka yhteydessä on erehdyksessä poistettu lisäkilpirauhaset. | Tiedustelutsairaalakemisti Heidi Nousiainen
heidi.nousiainen@medix.fi |
Päivitetty: 08.03.2016
|