EtusivuLaboratoriokäsikirjaTiedotteetTilauksetLähetteetMuut palvelutLaatuYhteystiedotTervetuloa asiakkaaksiKuluttajille

Huumeseulonta laaja (immunologinen)

U -Huum-O KL 4221

Akkreditoitu menetelmä.

Indikaatiot

Seulonta soveltuu tiettyjen huumausaineiden ja päihdyttävien lääkeaineiden käytön alustavaan toteamiseen. Seulonta kattaa seuraavat aineet/aineryhmät (yhteensä noin 20 eri ainetta):

Amfetamiini ja sen johdannaiset
- ensisijaisesti amfetamiini, metamfetamiini, metyleenidioksiamfetamiini (MDA) ja metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA, Ecstasy).

Bentsodiatsepiinit
- ensisijaisesti diatsepaami, klooridiatsepoksidi, dikaliumkloratsepaatti ja tematsepaami (suurina pitoisuuksina myös alpratsolaami, midatsolaami ja triatsolaami).

Buprenorfiini
Dekstropropoksifeeni
Kannabis
Kokaiini
Metadoni

Opiaatit
- ensisijaisesti etyylimorfiini, heroiini, kodeiini ja morfiini.

Näyte

10 ml kertavirtsaa. Lähetteeseen on syytä merkitä potilaan käyttämä lääkitys.

Säilytys ja lähetys

Näyte säilyy jääkaapissa noin 3 viikkoa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Immunologinen.

Tekotiheys

Ma-pe

Vastausaika (arkipäivää)

1

Tulkinta

Normaalitulos on negatiivinen. Näytteen ollessa positiivinen ilmoitetaan nimeltä se aine/aineryhmä -kohtainen testi, joka antoi positiivisen tuloksen. Menetelmän luonteen vuoksi herkkyys eri aineille ja aineryhmille vaihtelee (ks. kyseisen aineen/aineryhmän immunologinen seulontatutkimus).
Koska kyseessä on immunologinen seulonta, seulonnan kattavuus on rajattu eikä se kata välttämättä kaikkia tiettyyn aineryhmään kuuluvia yhdisteitä. Haluttaessa laajempaa seulontaa valitaan laaja huumeseulonta (ks. Huume- ja lääkeaineseulonta virtsasta, laaja). Koska immunologisissa määrityksissä käytettävät vasta-aineet saattavat reagoida myös muiden yhdisteiden kanssa, on positiivinen seulontatulos syytä varmistaa aina massaspektrometrisellä menetelmällä (ks. kyseisen aineen/aineryhmän varmistustutkimus). Varmistusanalyysistä laskutetaan erikseen.
Huumaus- ja lääkeaineiden löytymiseen virtsanäytteestä vaikuttavat monet seikat, kuten otettu annos, annostiheys ja antotapa, ko. aineen farmakokineettiset ominaisuudet, yksilölliset aineenvaihdunnalliset erot, milloin ainetta otettu viimeksi, virtsanäytteen ominaispaino ja pH, käytetyn analyysimenetelmän herkkyys ja kattavuus. Huumaus- ja lääkeaineiden toteamisajat virtsanäytteestä saattavat siis vaihdella hyvinkin paljon tapauksesta riippuen

Tiedustelut

Kemisti Antti Leinonen
antti.leinonen@medix.fi

Kirjallisuus

Cone EJ, Welch P, Buddha DP, Mitchell JM. Forensic drug testing for opiates, III. Urinary excretion rates of morphine and codeine following codeine administration. J Anal Toxicol 1991;15:161-6.
Mitchell JM, Buddha DP, Welch P, Cone EJ. Forensic drug testing for opiates, II. Metabolism and excretion rate of morphine in humans after morphine administration. J Anal Toxicol 1991;15:49-53.
Moffat AC, Jackson JV, Moss MS, Widdop B, toim. Clarke's isolation and identification of drugs. 2. painos. Lontoo: The Pharmaceutical Press, 1986.
Verebey K. Diagnostic laboratory: screening for drug abuse. Kirjassa: Lowinson JH, Ruiz P, Millman RB, toim. Substance abuse - a comprehensive textbook. 2. painos. USA: Williams & Wilkins, 1992, s. 425-36.
Päivitetty: 02.06.2016
Lähetä palautetta | Avoimet työpaikatKaikki oikeudet pidätetään, Copyright © Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 2017