Ajankohtaista

Näytä kaikkiBlogiUutinenTapahtumaAsiantuntija-artikkeli
Asiantuntija-artikkeli

Lääkäreiden usein kysytyt kysymykset Hertta-testistä

14.12.2018 -

Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, joka mittaa vakavan sydänkohtauksen riskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset. Hertta-testillä voi määrittää myös riskin sairastua tyypin II diabetekseen. Hertta-testin tarjoaa Zora Biosciences Oy yhteistyössä Yhtyneet Medix Laboratoriot kanssa.


Mitä tutkimus mittaa?

Tutkimuksessa mitataan neljän keramidimolekyylin pitoisuutta sekä molekyylien suhteita toisiinsa. Näistä on muodostettu laskentakaava, joka antaa tulokseksi riskitason. Tutkimuksessa mitattavat keramidimolekyylit kuvastavat mm. kroonista matala-asteista tulehdusta ja solutason muutoksia, jotka liittyvät ateroskleroosin ja diabeteksen syntymekanismeihin.


Kuinka usein tutkimus tulisi tehdä?

Mikäli korkean riskin alentamiseksi tehdään toimenpiteitä, sopiva ajankohta tutkimuksen harkitulle uusimiselle olisi esimerkiksi 3-6kk:n päästä mahdollisen lääkehoidon ja/tai elämäntaparemontin aloittamisesta. Tosin elämäntapamuutosten positiivinen vaikutus voi tulla näkyviin vasta 1-2 vuoden kuluttua.

Miksi tehdä testi?

Hertta-testillä saa lisätietoa sydäntapahtuma- ja diabetesriskistä. Testiä voidaan käyttää seulontatyökaluna esimerkiksi 45- tai 50-vuotiailla tai periaatteessa milloin tahansa kun henkilö haluaa riskiseulontaa tehtävän.

Hertta-testi toimii hyvin myös henkilöillä, joilla on jo todettu sepelvaltimotauti ja/tai statiinilääkitys (tai muu veren rasvapitoisuuksia alentava lääkitys). Sydäninfarktin jo sairastaneilla Hertta-testiä voidaan käyttää uusintakohtausriskin arvioimisessa.

Muut käytössä olevat riskinarviointimenetelmät luokittelevat sepelvaltimotautipotilaat aina erittäin korkean riskin potilaiksi, mutta näiden potilaiden riskitasossa on suurta vaihtelevuutta. Hertta-testi voi tunnistaa näiden potilaiden joukosta erityistä huomioita vaativat henkilöt ja toisaalta ne henkilöt, joiden riski on sepelvaltimotaudista huolimatta verrattavissa väestötason riskiin. Tällä voi olla merkitystä hoitolinjan valintaan esimerkiksi, jos henkilö saa lääkityksestä merkittäviä haittavaikutuksia.


Miten keramiditesti eroaa LDL-kolesterolista?

Näiden testien ero tulee esiin erityisesti jo sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä. Tällöin LDL-kolesterolin merkitys sepelvaltimotautiin liittyvien riskien tunnistamisessa on hyvin vähäinen, kun taas keramidit löytävät esim. hyvin korkeassa sydänkuoleman riskissä olevat sepelvaltimotautipotilaat.

Myös väestötasolla keramiditesti toimii paremmin kuin LDL-kolesteroli sydäntapahtumien ennustamisessa kuten olemme julkaisseet FINRISKI 2002 -tutkimuksesta.


Kannattaako LDL-kolesterolia mitata lainkaan?

Jos suvussa on selvä sukurasite sepelvaltimotaudin suhteen, niin LDL-kolesterolimittaus on riittävän herkkä tunnistamaan henkilöt, joilla on esimerkiksi geneettisistä tekijöistä johtuva rasvojen aineenvaihdunnan sairaus (esim. FH-tauti). Tällainen LDL-reseptorin toiminnanhäiriö voi johtaa LDL-hiukkasten määrän ja niissä kulkeutuvien rasvojen ja proteiinien määrän selvään lisääntymiseen verenkierrossa. Lisäksi LDL-kolesterolia voi käyttää erityisesti statiinihoidon seurannassa.


Eikö pelkkä BMI yksinään riitä diabeteksen ennustamiseen?

BMI ja paino (vyötärön ympärysmitta) ovat toki vahvoja diabetesriskitekijöitä ja sopivat hyvin riskin ennustamiseen. Olemme kuitenkin osoittaneet, että tietty keramidisuhde ennustaa diabetesriskiä riippumattomasti ja käyttämällä tätä keramidisuhdetta yhdessä esimerkiksi BMI:n kanssa saadaan vielä tarkempi riskiarvio. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu keramidien liittyvän diabeteksen metaboliseen häiriöön, joten keramidit antavat näin suorempaa aineenvaihduntatason tietoa diabeteksesta ja riskistä sairastua siihen.


Lue lisää: hertta.fi

 

Lähteet:
Laaksonen et al. 2016 Plasma ceramides predict cardiovascular death in patients with stable coronary artery disease and acute coronary syndromes beyond LDL-cholesterol, European Heart Journal, 28 April 2016

Havulinna et al. 2016 Circulating Ceramides Predict Cardiovascular Outcomes in the Population-Based FINRISK 2002 Cohort, Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2016; 36

Meeusen et al. 2018 Plasma Ceramides – A Novel Predictor of Major Adverse Cardiovascular Events After Coronary Angiography. ATVB DOI:10.1161/ATVBAHA.118.311199

Hilvo et al. 2018 Ceramide stearic to palmitic acid ratio predicts incident diabetes, Diabetologia (2018). https://doi.org/10.1007/s00125-018-4590-6

Carvalho et al. 2018 Plasma Ceramides as Prognostic Biomarkers and Their Arterial and Myocardial Tissue Correlates in Acute Myocardial Infarction JACC 2018, 3(2):163-175

Mantovani et al. 2018 Association between plasma ceramides and inducible myocardial ischemia in patients with established or suspected coronary artery disease undergoing myocardial perfusion scintigraphy. Metabolism 2018. doi:10.1016/j.metabol.2018.05.006

Peterson et al. 2018 Ceramide Remodeling and Risk of Cardiovascular Events and Mortality. J Am Heart Assoc. 2018 May 3;7(10).

Summers 2018 Could Ceramides Become the New Cholesterol, Cell Metabolism 27 (2), 276-280.

Wang DD et al. 2017 Plasma Ceramides, Mediterranean Diet, and Incident Cardiovascular Disease in the PREDIMED Trial (Prevención con Dieta Mediterránea). Circulation. 2017, 135(21):2028-2040.

Yhtyneet Medix Laboratoriot
Kivihaantie 7
00310 Helsinki

Asiakaspalvelu
puh. (09) 52 561
faksi (09) 412 7053
arkisin klo 8 -16

Kaikki oikeudet pidätetään, Copyright © Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 2019