Kreatiniinin poistuma

Pt-Krea-Cl

KL 2146

Osatutkimukset

U -Krea	KL 2145
S -Krea	KL 2143

Indikaatiot

Munuaisten toiminnan arviointi.

Potilaan esivalmistelu

Paasto ennen verinäytteenottoa suotava.

Näyte

1 ml seerumia, joka otetaan samana aamuna kuin vuorokausivirtsan keräys päättyy. 1 ml hyvin sekoitettua vuorokausivirtsaa. Virtsa säilytetään kylmässä keräyksen aikana. Virtsamäärä mitataan. Lähetteessä on mainittava potilaan paino ja pituus sekä vrk-virtsan määrä ja keräysaika.

Säilytys ja lähetys

Säilytys 2 - 4 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Entsymaattinen

Tekotiheys

Ma-la

Vastausaika (arkipäivää)

Saman päivänä

Viitearvot

Pt-Krea-Cl
lapset	0 - 2kk		yli 0.7	ml/s/1.73m²
	3 - 12 kk		yli 1.3	ml/s/1.73m²
	1 - 2	v	yli 1.7	ml/s/1.73m²
	3 - 15	v	yli 1.8	ml/s/1.73m²

aikuiset	16 - 50	v	yli 1.4	ml/s/1.73m²
	51 - 60	v	yli 1.2	ml/s/1.73m²
	61 - 70	v	yli 1.1	ml/s/1.73m²
	yli 70	v	yli 1.0	ml/s/1.73m²

Tulkinta

Kreatiniinin poistuma (puhdistuma, clearance) on herkempi toteamaan lievän munuaisten vajaatoiminnan kuin plasman kreatiniinimääritys. Yksikkönä käytetään millilitraa sekunnissa kehon pinta-alaa kohti. Jos tulos halutaan millilitroina minuutissa, se on kerrottava luvulla 60. Kreatiniini poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Se suodattuu vapaasti glomeruluksissa. Normaalioloissa ei tapahdu merkittävää reabsorptiota eikä eritystä. Tutkimus onkin käyttökelpoisin plasman kreatiniinipitoisuuden ollessa viitealueella. Plasman kreatiniinipitoisuuden selvän kohoamisen johdosta myös kreatiniinin tubuluseritys tulee merkittäväksi. Tämän johdosta P -Krea-Cl -tutkimusta ei tulisi käyttää selvästi kohonneilla P -Krea-arvoilla (yli 200 µmol/l).

Kreatiniiniclearance-arvo alenee munuaisten akuutissa tai kroonisessa vajaatoiminnassa, munuaisten verenkiertovajauksen vuoksi (esim. sydämen kongestiivinen vajaatoiminta, sokki, dehydraatio, munuaisvaltimon stenoosi) tai postrenaalisen eritysesteen (esim. virtsatiekivi) johdosta.

Kreatiniiniclearance-arvo nousee raskauden aikana glomerulusten hyperperfuusion vuoksi. Kirjallisuuden mukaan viiteyläraja voi olla tällöin 2,5-3,3 ml/s/1.73 m². Tulos voi olla koholla myös hypertyreoosissa, diabeettisen nefropatian alkuvaiheessa ja eräiden lääkkeiden (salisylaatit) vaikutuksesta.

Tiedustelut

kemisti Arto Katajamäki
arto.katajamaki@synlab.fi

Päivitetty: 20.01.2021

Takaisin