Infektiotutkimus |
Akkreditoitu menetelmä. |
Osatutkimukset| S -VZVAbG | KL 4467 | | S -VZVAbM | KL 1806 |
|
Immuniteettitutkimus |
Indikaatiot| Akuutin vesirokon laboratoriodiagnostiikka ja epäselvät rakkulaiset ihottumat. Immuniteetin osoittaminen vesirokkovirukselle (S -VZVAbG). |
|
Näyte1 ml seerumia. Näyte voidaan ottaa geeliputkeen, mutta erotettava geelin päältä sentrifugoinnin jälkeen.
Kahden kuukauden sisällä tullut parinäyte tutkitaan rinnakkain ensimmäisen näytteen kanssa. Parinäyte tulee merkitä putkeen II-näyte merkinnällä. |
Säilytys ja lähetysSäilyy 3 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna, lähetys pakastettuna. |
MenetelmäKemiluminesenssimenetelmään perustuva immunologinen määritys (CLIA).
|
Tekotiheys2 x vko |
Vastausaika (arkipäivää)3 |
Viitearvot| S -VZVAbG | alle 135 | mIU/ml | | S -VZVAbM | alle 0.9 |
|
TulkintaPositiivinen IgM ja IgG-vasta-ainetasossa tapahtuva serokonversio tai diagnostinen nousu viittaavat tuoreeseen infektioon. Tämä nähdään erityisesti primaari-infektiossa (vesirokossa). Myös reaktivaatiossa, kuten vyöruusussa, saatetaan todeta IgG-vasta-ainetason nousu ja IgM-vasta-aineita saattaa muodostua. Reaktivaation aiheuttamissa infektioissa tulos on kuitenkin usein vaikeatulkintainen ja siten ensisijainen tutkimus näissä tilanteissa on VZV-nukleiinihapon osoitus (-VZVNhO) esimerkiksi rakkulanesteestä. Immuniteetin osoittamiseen riittää yhdestä näytteestä saatu positiivinen IgG-vasta-ainelöydös.
|
TiedustelutSairaalamikrobiologi Heli Piiparinen
etunimi.sukunimi@medix.fi
|
