Kopeptiini ja osmolaliteetti, seerumista

S -KopeOsm

ATK 11207

Osatutkimukset

S -Osmol	KL 2443
S -Kopept	KL 6355

Alihankinta, menetelmät on akkreditoitu tekopaikan laatujärjestelmän mukaisesti.

Indikaatiot

Kopeptiini: Hypo- ja hypernatremian selvittely. Polyurian (runsasvirtsaisuus) syyn selvittely. SIADH:n (Syndrome of Inappropriate secretion of ADH), täydellisen tai osittaisen ADH-puutoksen, renaalisen diabetes insipiduksen, ja polydipsian (liiallinen nesteen nauttiminen) diagnosointi. Kopeptiinillä on käyttöä myös akuuttien aivo- ja sydäntapahtumien arvioinnissa.

Esivalmistelu

Ennen näytteenottoa tulee välttää runsasta nesteiden nauttimista, kahvin ja teen vähäisintäkin nauttimista sekä nikotiinia (10 - 12 h). Polikliinisesti näyte otetaan ilman erityistoimia. Näytteenottoa mahdollisesti edeltävä nesterajoitus ja/tai keittosuolainfuusio tapahtuvat hoidosta vastaavan tahon ohjeistamina.

Näyteastia

Seerumigeeliputki ja erotteluputki

Näyte

2 ml (minimi 1 ml) seerumia. Näytteenotossa pyritään mahdollisimman lyhytaikaiseen staasin käyttöön. Näyte voidaan ottaa geeliputkeen, mutta seerumi on siirrettävä erotteluputkeen sentrifugoinnin jälkeen.

Säilytys ja lähetys

Näyte säilyy 3 vrk jääkaapissa, lähetys kylmälähetyksenä. Näyte säilyy pakastettuna 7 vrk. Pakastettu näyte lähetetään pakastelähetyksenä. Rajallisen säilyvyyden vuoksi näytteet tulee lähettää ilman viivettä.

Menetelmä

S -Osmol: jäätymispisteen aleneman mittaaminen
S -Kopept: TRACE (Time-Resolved Amplified Cryptate Emission)

Tekotiheys

5 x vko

Vastausaika (arkipäivää)

Viitearvot

S -Osmol: 280-300 mosm/kg

P/S -Kopept:		S -Osmol (samaan aikaan otettu näyte)
alle 11.6 pmol/l		270 - 280 mosm/kg H₂O
alle 13.7 pmol/l		281 - 285 mosm/kg H₂O
alle 15.3 pmol/l		286 - 290 mosm/kg H₂O
alle 24.5 pmol/l		291 - 295 mosm/kg H₂O
alle 28.2 pmol/l		296 - 300 mosm/kg H₂O

Tulkinta

Kopeptiini:
Kopeptiini on osa ADH:n esimuotoa ja kopeptiiniä eritetään ekvimolaarisesti ADH:n kanssa. Koska ADH:n määritys on hankalaa ja epäluotettavaa, on kopeptiinin määritys korvannut ADH:n mittauksen. ADH:n ja kopeptiinin eritys vereen alkaa seerumin osmolaliteetin ylittäessä 280 - 282 mosm/kg H2O. Fysiologisesti plasman/seerumin kopeptiinipitoisuus suurenee seerumin osmolaliteetin kohotessa (esim. kuivuma) ja pienenee seerumin osmolaliteetin pienentyessä (esim. polydipsia). Näin ollen kopeptiinipitoisuus on aina suhteutettava samanaikaisesti määritettyyn seerumin osmolaliteettiin tai natriumpitoisuuteen; yksinään mitattu tulos on arvoton. Hypovolemiassa tai hypotensiossa plasman kopeptiinipitoisuus suurenee, vaikka seerumin osmolaliteetti olisikin normaali tai jopa pienentynyt. SIADH:ssa potilaan kopeptiinipitoisuus on epätarkoituksenmukaisesti suurentunut, mikä voi johtua esim. tietyistä lääkkeistä tai sairaudesta. Renaalisessa diabetes insipiduksessa plasman kopeptiinipitoisuus on selkeästi suurentunut yhdessä seerumin osmolaliteetin kanssa, koska munuaiset ovat resistentit antidiureettisen hormonin vaikutukselle. Tässä tilanteessa virtsan osmolaliteetti on matala (U -Osmol < 300 mosm/kg H2O), vaikka plasman kopeptiinipitoisuus on suurentunut. Diabeettisessa ketoasidoosissa tai muissa seerumin poikkeavaan osmolaliteettiin johtavissa tiloissa voi esiintyä erittäin korkeita kopeptiiniarvoja. Kopeptiinipitoisuus nousee myös neuroendokriinisen stressireaktion seurauksena akuuteissa vaikeissa sairaustiloissa. Polydipsiassa ja ADH:n täydellisessä tai osittaisessa puutteessa kopeptiinipitoisuus on matala.

Tekopaikka

MVZ Labor Dr. Limbach & Kollegen
Akkreditointitaho: DAkkS (ILAC MRA:n jäsen)
Standardi: DIN EN ISO 15189

Tiedustelut

ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Päivitetty: 01.09.2023

Takaisin