Osteokalsiini

S -Osteoca

KL 3594

Alihankinta, menetelmä akkreditoitu tekopaikan laatujärjestelmän mukaisesti

Indikaatiot

Luustosairaudet, joissa luun vaihdunta on muuttunut/nopeutunut (esim. Pagetin tauti, fibroottinen dysplasia, luustometastaasit). Osteoporoosin hoidon lääkevalinta ja lääkehoidon tehon seuranta.

Näyte

1 ml seerumia. Geeliputki ei sovellu, koska osteokalsiini adsorboituu geeliin. Näyte otetaan kylmänäytteenottona. Näyteputki tulee sentrifugoida mahdollisimman nopeasti (viiimeistään tunnin kuluessa) näytteenoton jälkeen. Eroteltu seerumi pakastetaan välittömästi.

Näyte otetaan vuorokausivaihtelun takia aamulla viimeistään klo 8 - 9. Seurantanäytteet suositellaan otettavaksi samaan kellonaikaan. Hemolyysi häiritsee määritystä. Punasolut sisältävät osteokalsiinia hajottavia proteaasientsyymejä.

Säilytys ja lähetys

Näyte säilytetään ja lähetetään pakastettuna.

Menetelmä

Elektrokemiluminometrinen (ECLIA).

Tekotiheys

Tehdään 4 kertaa viikossa.

Vastausaika (arkipäivää)

Viitearvot

naiset	fertiili-ikäiset	11 - 43	µg/l
	postmenopaussi	15 - 46	µg/l
miehet	18 - 29 v	24 - 70	µg/l
	30 - 50 v	14 - 42	µg/l
	yli 50 v	14 - 46	µg/l

Tulkinta

Osteokalsiini on luuspesifinen merkkiaine, joka kuvastaa osteoblastiaktiivisuutta, mutta sitä syntetisoituu myös osteosyyteissä. Lisäksi osteokalsiinia tulee verenkiertoon myös luun matriksin hajotessa. Seerumin osteokalsiinipitoisuus on riippuvainen iästä ja sukupuolesta. Erityksellä on vuorokausivaihtelu siten, että aamulla pitoisuudet ovat korkeimmillaan. Seurantanäytteet tulee ottaa mahdollisimman samaan aikaan vuorokaudesta.
Vastasyntyneillä lapsilla pitoisuudet ovat korkeat. Iän myötä tasot ensin alenevat, mutta alkavat sitten jälleen nousta ollen korkeimmillaan murrosiässä voimakkaimman kasvun aikana. Nuoret miehet kasvattavat pitkään luumassaa, joten osteokalsiinitasot pysyvät korkeina aina jopa 30 ikävuoteen asti (naiset noin 25 ikävuoteen). Osteokalsiinin pitoisuus on suurentunut tiloissa, joissa luun vaihdunta on nopeutunut (esim. Pagetin tauti, fibroottinen dysplasia) tai rakentuminen on lisääntynyt (eturauhassyövän luustometastaasit).

Luu on kudos, jota koko elämän ajan sekä hajotetaan että rakennetaan uutta tilalle. Luukato eli osteoporoosi voi johtua joko vähentyneestä luun rakentumisesta (osteokalsiini pieni) tai lisääntyneestä hajoamisesta (osteokalsiini yleensä suuri) tai molemmista. Normaalisti luun hajoaminen ja rakentuminen ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa (=coupling), jonka vuoksi hajoamisen lisääntyminen lisää rakentumista. Suurin osa osteoporoosilääkkeistä (bisfosfonaatit, denosumabi, estrogeenit, raloksifeeni) vähentävät ensimmäiseksi luun hajoamista (S -CTX ja U -INTP pienenevät) ja coupling-ilmiön kautta luun rakentumista, jolloin hoitovasteen merkkinä osteokalsiini (ja PINP) pienenee. Luun rakentumista lisäävässä hoidossa (teriparatidi) sekä rakentuminen että hajoaminen (S -CTX, U -INTP suurenevat) lisääntyvät, rakentuminen suhteellisesti enemmän kuin hajoaminen (=terapeuttinen ikkuna). Hyvän hoitovasteen merkkinä teriparatidi suurentaa osteokalsiinin pitoisuutta. Osteoporoosissa PINP on käytetyin luun rakentumisen mittari.

Tekopaikka

MVZ Labor Dr. Limbach & Kollegen
Akkreditointitaho: DAkkS (ILAC MRA:n jäsen)
Standardi: DIN EN ISO 15189

Tiedustelut

Asiakaspalvelu
ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Päivitetty: 01.09.2017

Takaisin