Amiodaroni

S -Amiod	KL 3922
STT koodi: 11198

Osatutkimukset

S -Desamio

ATK 9748

Alihankinta, menetelmä akkreditoitu tekopaikan laatujärjestelmän mukaisesti.

Näyteastia

Seerumiputki

Indikaatiot

Amiodaronihoidon seuranta.

Näyte

1 ml seerumia (minimi 0,5 ml). Ei geeliputkeen. Näyte otetaan lääkehoidon rutiiniseurannassa yleensä aamulla ennen seuraavaa annosta.

Säilytys ja lähetys

Näyte säilytetään ja lähetetään pakastettuna.

Menetelmä

Nestekromatografinen (HPLC).

Tekotiheys

5 x vko

Vastausaika (arkipäivää)

Viitearvot

S -Amiod: 1.6 - 3.9 µmol/l. Toksisia vaikutuksia saattaa esiintyä pitoisuuksilla yli 3.9 µmol/l.
S -Desamio: Pitkäaikaishoidossa desetyyliamiodaronin pitoisuus on amiodaronin tasoa.

Yksikkömuunnoskertoimet:
S -Amiod: µmol/l = mg/l x 1.55
S -Desamio: µmol/l = mg/l x 1.62

Tulkinta

Amiodaroni on III ryhmän rytmihäiriölääke, jota käytetään erityyppisten tiheälyöntisten rytmihäiriöiden hoitoon silloin, kun muilla lääkkeillä ei saavuteta riittävää tehoa.
Amiodaroni annetaan hoidon alussa suurina annoksina, jotta riittävät pitoisuudet elimistössä saavutettaisiin nopeasti. Amiodaroni imeytyy hitaasti suun kautta annettuna. Sen hyötyosuus on noin 50 % vaihdellen yksilöllisesti välillä 22-86 %. Annostus ja pitoisuudet plasmassa korreloivat hyvin keskenään vakiintuneen tason aikana. Amiodaroni sitoutuu yli 99 %:sti plasman proteiineihin. Sen jakautumistilavuus on keskimäärin 66 l/kg vaihdellen kuitenkin laajasti. Amiodaroni metaboloituu täysin, lopputuotteet poistuvat ulosteeseen. Metaboliitti, desetyyliamiodaroni, on aktiivinen, ja sen pitoisuudet plasmassa saavuttavat pitkäaikaishoidossa lähtöaineen tasot. Eliminaatio on hyvin hidasta. Amiodaronin puoliintumisaika pitkäaikaishoidossa on 13-107 vuorokautta. Se on pidentynyt naisilla, iäkkäillä henkilöillä ja uremiassa. Farmakokineettiset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia.

Kirjallisuus

Pekka Raatikainen: Rytmihäiriölääkkeiden annostelu. Luku 41, sivut 655-676.
Oppikirjassa Kardiologia. Päätoimittaja Juhani Airaksinen, toimittajat Katriina
Aalto-Setälä, Juha Hartikainen, Heikki Huikuri, Mika Laine, Jyri Lommi, Pekka
Raatikainen ja Antti Saraste. Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos, 2016.

Brunton LL, Lazo JS, Parker KL, toim. Goodman & Gilman's The pharmacological basis of therapeutics. 11. painos. New York: McGraw-Hill, 2005.

Gill J, Heel RC, Fitton A. Amiodarone: an overview of its pharmacological properties and review of its therapeutic use in cardiac arrhythmias. Drugs 1992;43:69-110.

Tekopaikka

MVZ Labor Dr. Limbach & Kollegen
Akkreditointitaho: DAkkS (ILAC MRA:n jäsen)
Standardi: DIN EN ISO 15189

Tiedustelut

Ammattilaisneuvonta
ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Päivitetty: 20.12.2022

Takaisin