

| |||||||||||||||||||||||||||||||
Osatutkimukset
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| Seulontanegatiivisesta näytteestä ei analysoida yksittäisiä vasta-aineita Akkrditoitu menetelmä | |||||||||||||||||||||||||||||||
IndikaatiotSysteemisten autoimmuunitautien, kuten systeeminen lupus erythematosus (SLE), sekasidekudostauti (MCTD) ja Sjögrenin syndrooma (SS), diagnostiikka. Toistuvien keskenmenojen ja neonataalilupuksen diagnostiikka. | |||||||||||||||||||||||||||||||
NäyteastiaSeerumiputki tai seerumigeeliputki | |||||||||||||||||||||||||||||||
Näyte1 ml seerumia. Lipeeminen tai hemolyyttinen seerumi antaa virheellisiä tuloksia. Vältä edestakaista pakastus-sulatussykliä. | |||||||||||||||||||||||||||||||
Säilytys ja lähetysSäilytys 2 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä, jos perillä vuorokauden kuluessa. | |||||||||||||||||||||||||||||||
MenetelmäFluoroentsyymi-immunomenetelmä (FEIA).Tuma‑vasta‑aineiden (ENA) seulontatestin määritys perustuu EliA CTD Wells ‑testikaivoihin. Testikaivojen päällystämiseen käytetyt ihmisperäiset rekombinanttivalmisteet ovat U1RNP (RNP70, A, C), SS‑A/Ro (60 kDa, 52 kDa), SS‑B/La, sentromeeri B, Scl70, Jo‑1, fibrillariini, RNA Pol III, Rib‑P, PM‑Scl, PCNA, Mi‑2‑proteiinit, Sm‑proteiinit sekä natiivi puhdistettu DNA. Jos potilaan näytteessä on näiden antigeenien vasta‑aineita, ne sitoutuvat spesifiseen antigeeniinsa.Seulontapositiiviset näytteet tutkitaan tarkemmin osatutkimuksin. | |||||||||||||||||||||||||||||||
TekotiheysMa-pe | |||||||||||||||||||||||||||||||
Vastausaika (arkipäivää)1-2 | |||||||||||||||||||||||||||||||
Viitearvot
| |||||||||||||||||||||||||||||||
Tulkinta
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| RNP-vasta-aineet Kaikki MCTD-tautia sairastavat potilaat ovat RNP-vasta-ainepositiivisia, mutta vasta-aine ei ole MCTD-taudille spesifi, sillä vasta-aineita tavataan noin 40 %:lla SLE-potilaista (erityisesti benigneissä muodoissa) ja pienellä osalla skleroderma- ja CREST-potilaista. Sm-vasta-aineet Sm-vasta-aineta esiintyy 20 -30 %:lla SLE-potilaista. Vasta-aineet ovat lähes spesifiset SLE:lla. SSA-vasta-aineet Sjögrenin oireyhtymän ja SLE:n lisäksi SSA-vasta-aineita todetaan tumavasta-ainenegatiivisessa lupuksessa ja iholupuksessa. Osa SSA-vasta-ainepositiivisten äitien lapsista sairastuu neonataaliseen lupukseen; tällöin vasta-aineiden määrittämisellä on diagnostista merkitystä. SSB-vasta-aineet SSB-vasta-aineita esiintyy primaarisessa ja SLE:hen liittyvässä Sjögrenin oireyhtymässä, neonataalisessa lupuksessa ja harvemmin iholupuksessa. On huomattava, että vaikkakin positiivinen vasta-ainelöydös viittaa vahvasti tiettyyn diagnoosiin, negatiivinen löydös ei sulje sitä pois. DNA-vasta-aineet Vasta-aineita tavataan taudin aktiviteetista riippuen noin 40-90 %:lla SLE- potilaista, mutta vain harvoin muissa sidekudostaudeissa. Osalla potilaista dsDNA-vasta-aineiden määrä korreloi taudin aktiviteettiin tai munuaisvaurion syntyyn. Lievästi kohonneita dsDNA vasta-aineita esiintyy joskus normaaleilla henkilöillä ja SLE:n lisäksi myös muissa autoimmuunisairauksissa kuten nivelreumassa, Sjögrenin oireyhtymässä ja autoimmuunihepatiiteissa. Eräiden vasta-aineiden toteamisella on lisäksi merkitystä taudin ennusteen kannalta. Esim. RNP-vasta-aineita ja SSB-vasta-aineita tavataan yleensä SLE:n benigneissä muodoissa. SSA-vasta-aineet Sjögrenin oireyhtymässä liittyvät usein vaskuliittiin. SSA-vasta-aineita on kuvattu kongenitaalisessa SLE:ssa sekä äidillä että vastasyntyneellä, varsinkin sydämen johtumishäiriöiden yhteydessä. SSA-vasta-aineita on myös ns. tumavasta-ainenegatiivisissa lupuksessa ja epätyypillisissä iholupuksissa. | |||||||||||||||||||||||||||||||
TiedustelutAmmattilaisneuvontaammattilaisneuvonta@synlab.fi |