| |||||||||
| Alihankinta | |||||||||
IndikaatiotAnemian diagnostiikka. Tulehdusanemian ja raudanpuuteanemian erotusdiagnostiikka. Hemokromatoosin diagnostiikka. Elimistön rautatasapainon arviointi. | |||||||||
EsivalmisteluNäyte otetaan aamulla ennen klo 10. Paasto suositeltava, mutta ei välttämätön. | |||||||||
NäyteastiaSeerumigeeliputki ja erotteluputki | |||||||||
Näyte2 ml seerumia (minimimäärä 1 ml). Voidaan ottaa geeliputkeen, mutta seerumi on erotettava geelin päältä erotteluputkeen sentrifugoinnin jälkeen. | |||||||||
Säilytys ja lähetysNäyte säilyy enintään 1 vrk huoneenlämmössä ja 3 vrk jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä mikäli näyte on perillä näytteenottopäivänä, muuten kylmälähetys. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna, jolloin myös lähetys pakastettuna. | |||||||||
MenetelmäNestekromatografia-tandem massaspektrometria (LC-MS/MS) | |||||||||
HuomautuksiaLC-MS/MS-menetelmä mittaa ainoastaan seerumin vapaata, biologisesti aktiivista 25-aminohapon mittaista hepsidiiniä, ei albumiiniin sitoutunutta hepsidiiniä, prohepsidiiniä, eikä typistettyjä 22- tai 20-aminohapon C-terminaalisia fragmentteja. Menetelmän herkkyys on 0.3 nmol/l ja menetelmä on lineaarinen 250 nmol/l saakka. | |||||||||
Tekotiheys1 x 2 vko | |||||||||
Vastausaika (arkipäivää)14 | |||||||||
Viitearvot
| |||||||||
TulkintaKrooniseen tulehdukseen liittyvässä anemiassa seerumin hepsidiinin pitoisuus on korkea, kun raudanpuuteanemiassa seerumin hepsidiinipitoisuus on alentunut. Jos tulehdusanemian yhteyteen kehittyy myös raudanpuute, seerumin hepsidiinipitoisuus säilyy koholla, mutta seerumin ferritiinipitoisuus laskee ja transferriinireseptoripitoisuudet nousevat.Korkeita hepsidiinipitoisuuksia tavataan tulehduksen lisäksi myös kudostraumoissa (mm. tehohoitopotilailla), kroonisissa munuaistaudeissa, verensiirtojen ja hepsidiiniä tuottavien kasvainten yhteydessä sekä harvinaisessa peroraalisen raudan antoon reagoimattomassa anemiassa (iron-refractory iron deficiency anemia, IRIDA). Infektiossa hepsidiinitasot nousevat jopa satakertaiseksi. Hepsidiini on alentunut hemokromatoosissa, jossa sen alentunut pitoisuus korreloi elimistön rautaylimäärän kanssa. Lisäksi hepsidiinipitoisuus on alentunut eräissä maksasairauksissa, kuten kroonisessa C-hepatiitissa, hepsidiinipuutoksessa, talassemioissa ja dyserytropoieettisissa anemioissa (ns. iron-loading anemias). Hapen puute vähentää hepsidiinin eritystä. | |||||||||
YleistäHepsidiini on pääasiassa maksan tuottama, 25 aminohapon mittainen peptidi. Se on elimistön tärkein rautatasapainoa säätelevä hormoni ja myös akuutin faasin proteiini (aikaisempi nimi LEAP, engl. liver expressed antimicrobial peptide). Hepsidiinin pitoisuuteen vaikuttaa transferriiniin sitoutuneen raudan määrä. Sen pitoisuus nousee tulehduksessa myös sytokiinien vaikutuksesta. Verenkierrossa hepsidiini kulkeutuu vapaana tai vähäisessä määrin albumiiniin sitoutuneena. Hepsidiinin tärkein vaikutusmekanismi välittyy raudan kuljetukseen osallistuvien proteiinien, kuten ferroportiinin kautta. Estämällä raudan kuljetusta enterosyyttiin sekä ulos enterosyytistä ja makrofaagista hepsidiini estää raudan imeytymistä suolesta ja vapautumista retikuloendoteliaalijärjestelmästä. Tämän lisäksi hepsidiini vähentää raudan kulkeutumista istukan läpi. Tulehdusreaktioissa interleukiini-6 aiheuttaa hepsidiinipitoisuuden kohoamisen, joka johtaa tilan pitkittyessä anemiaan. Myös hepsidiinin liikatuotto, esim. hepsidiiniä tuottava kasvain, aiheuttaa anemiaa. Hepsidiinin puute johtaa raudan kertymiseen elimistöön (hemokromatoosi). | |||||||||
TiedustelutAmmattilaisneuvontaammattilaisneuvonta@synlab.fi |